KKO:1995:64
- Asiasanat
- Velallisen rikos - Velallisen petosTahallisuus
- Tapausvuosi
- 1995
- Antopäivä
- Diaarinumero
- R 94/625
- Taltio
- 1272
- Esittelypäivä
Ään.
A oli valalla vahvistanut oikeaksi pesänhoitajan laatiman yhtiön pesäluettelon, johon pesän varoiksi oli merkitty 1 473 416 markkaa. Luettelosta puuttui osakaslainasaamisia 1 084 387,70 markkaa A:lta, hänen vaimoltaan ja heidän toiselta yhtiöltään. A tuomittiin velallisen petoksesta, vaikka mainitut saamiset ilmenivät ajan tasalla olleesta kirjanpidosta.
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Ylöjärven kihlakunnanoikeuden päätös 1.6.1993
Kihlakunnanoikeus lausui virallisen syyttäjän ja yhtiö X:n konkurssipesän syytteestä selvitetyksi, että yhtiön hallituksen puheenjohtajana toiminut A oli 5.3.1991 Ylöjärvellä, hankkiakseen itselleen ja toisille oikeudetonta taloudellista hyötyä konkurssimenettelyssä, vannoessaan yhtiön pesäluettelon oikeaksi salannut yhtiöllä olleita osakaslainasaamisia omalta osaltaan 231 758,07 markkaa, yhtiön hallituksen varsinaisen jäsenen vaimonsa B:n osalta 155 237,20 markkaa ja yhtiön osakekannan omistaneen Mekanik Systems Oy:n osalta 697 392,45 markkaa.
Kihlakunnanoikeus totesi, että yhtiö X:n kirjanpidossa tilinpäätöksissä oli koko yrityksen toiminta-ajan merkitty osakaslainasaamisia A:lta ja B:ltä ja vuodelta 1989 myös Mekanik Systems Oy:ltä. A ja B olivat vuonna 1989 myyneet omistamansa yhtiö X:n osakkeet Mekanik Systems Oy:lle, jonka hallituksen jäseniä muun muassa he olivat.
Pesäluetteloa vahvistettaessa yhtiöllä X oli ollut osakaslainasaatavia A:lta, B:ltä ja Mekanik Systems Oy:ltä yhteensä edellä mainitut 1 084 387,70 markkaa. Pesäluetteloon merkityt ilmoitetut varat olivat yhteensä 1 473 416 markkaa.
Tämän vuoksi ja ottaen huomioon luettelosta jätettyjen varojen suuruus ilmoitettujen varojen määrään, kihlakunnanoikeus katsoi A:n tahallaan salanneen osakaslainasaamiset.
Kerrotulla menettelyllä oli tavoiteltu huomattavaa hyötyä. A oli valalla vahvistanut väärän pesäluettelon kihlakunnanoikeudessa oikeaksi. Velallisen petosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Sen vuoksi kihlakunnanoikeus rikoslain 39 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 3 §:n nojalla tuomitsi A:n törkeästä velallisen petoksesta 5 kuukaudeksi vankeuteen. Rangaistus määrättiin ehdolliseksi 31.12.1994 päättyvin koetusajoin.
Turun hovioikeuden tuomio 31.5.1994
A valitti hovioikeuteen. Hovioikeus lausui, että yhtiö X:n tulos oli jo vuonna 1986 ollut negatiivinen. Lainasaamiset A:lta ja B:ltä olivat syntyneet, kun he olivat käyttäneet yhtiön varoja yksityisiin menoihinsa tai yhtiön tililtä oli nostettu varoja ilman, että niiden käytöstä yhtiön menoihin oli dokumenttia. Pesäluetteloon merkittyjen varojen suuruus oli 1 473 416 markkaa. Pesäluettelosta oli jätetty pois kysymyksessä olevat osakaslainat yhteensä 1 084 387,70 markkaa. Kun otettiin huomioon ilmoittamatta jätettyjen varojen suuri määrä ilmoitettuihin varoihin verrattuna, oli epäilyn ulkopuolella, että A ei olisi ollut tietoinen valalla vahvistamansa pesäluettelon virheellisyydestä. Hänen oli siten katsottava pesäluettelon oikeaksi vahvistaessaan tahallaan salanneen osakaslainasaamiset.
Edellä mainituilla ja kihlakunnanoikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeus jätti kihlakunnanoikeuden päätöksen pysyväksi.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
A:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan A vaati syytteen hylkäämistä katsoen, ettei häntä voitu puheena olevan pesäluettelon virheen vuoksi rangaista, koska kaikki pesänhoitajan laatimasta luettelosta puuttuneet saamiset ilmenivät pesänhoitajan käyttöön luovutetusta ajan tasalla olleesta kirjanpidosta. A oli pesäluettelon oikeaksi vannoessaan luottanut siihen, että pesänhoitaja oli ammattimiehenä laatinut luettelon oikein.
Virallinen syyttäjä ja konkurssipesä antoivat pyydetyn vastauksen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU 31.3.1995
Perustelut
Konkurssisäännön 15 §:n nojalla konkurssivelallisen on velkojainkuulustelussa ilmoitettava pesän varat ja velat ja valalla vahvistettava pesäluettelo oikeaksi. Konkurssisäännön 18 §:n nojalla mainitun velvollisuuden täyttämisessä niskoitteleva velallinen voidaan tuomita vankeuteen. Nämä säännökset osoittavat, että juuri vahvistamalla pesäluettelon oikeaksi velallinen antaa oikeudelle sellaisen ilmoituksen konkurssipesän varallisuudesta, jonka oikeellisuudesta hän vastaa. Se että luettelosta pois jätetyt pesän saamiset ilmenevät kirjanpidosta, ei muuta sitä tosiasiaa, että velallinen on tahallaan valalla vahvistanut pesän varojen olevan todellista vähäisemmät eli salannut osan pesän varoista.
Alemmat oikeudet ovat katsoneet A:n menettelyn täyttävän törkeän velallisen petoksen tunnusmerkistön. A:n kertoman mukaan pesänhoitajalla oli käytettävissään yhtiön kirjanpitomateriaali, josta ilmenivät myös puheena olevat saamiset. Sen vuoksi Korkein oikeus katsoo, ettei A:n velallisen petos ole tekoa kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Tuomiolauselma
Hovioikeuden tuomiota muutetaan siten, että A tuomitaan hovioikeuden hänen syykseen lukeman rikoksen ja siitä tuomitseman rangaistuksen asemesta rikoslain 39 luvun 2 §:n nojalla velallisen petoksesta 60 päiväksi vankeuteen. Rangaistus on ehdollinen hovioikeuden määräämin koetusajoin.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Tulokas: Jätän hovioikeuden mainitsemilla perusteilla hovioikeuden tuomion pysyväksi.
Oikeusneuvos Raulos: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Tulokas.
Oikeusneuvos Taipale: A:n kertoman mukaan pesänhoitajalle oli toimitettu yhtiön kirjanpitomateriaali, josta ilmenivät myös puheena olevat saamiset. Pesäluettelo oli käytännössä laadittu pesänhoitajan toimesta ilman, että A oli aktiivisesti myötävaikuttanut luettelon muotoutumiseen virheelliseksi. Vannoessaan pesäluettelon oikeaksi A oli luottanut siihen, että pesänhoitaja oli laatinut luettelon oikein. A:n on täytynyt käsittää, että kirjanpitoon merkityn saatavan salaaminen ei onnistuisi. Sen vuoksi katson jääneen näyttämättä, että A on toiminut tahallisesti ja hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä. Katson A:n menettelyn täyttävän rikoslain 39 luvun 4 §:ssä säädetyn velallisen vilpillisyyden tunnusmerkistön. Koska A on haastettu vastaamaan rikoksestaan 17.5.1993 eli yli kahden vuoden kuluttua rikoksen tekemisestä, rangaistusta ei kuitenkaan enää saa siitä tuomita. Sen vuoksi kumoan hovioikeuden tuomion ja hylkään syytteen vanhentuneena.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Selander, Ahnger ja Salla-Maaret Keränen, joka myös esitteli asian.
Asian ovat ratkaisseet presidentti Heinonen sekä oikeusneuvokset Lindholm, Taipale (eri mieltä), Raulos (eri mieltä) ja Tulokas (eri mieltä). Esittelijä Anita Räty.